Koutsaus meidän kaikkien elämäntaitona

Coaching – tai suomalaisittain koutsaus – tunnetaan parhaiten esimiesten ja johtajien valmennuksissa, coachit valmentavat heistä tähtiä. Myös urheilumaailmassa hyvät coachit ovat tärkeitä, joskin urheilijoiden coachauksessa on usein kysymys jostain ihan muusta kuin työelämässä tapahtuvassa coachauksessa. Mentaalikoutsit näyttävät olevan kasvava joukko, ja monet heistä tekevätkin hyvin tärkeää työtä auttamalla urheilijoita henkisten esteiden yli. Urheilijan kroppa ja tekniikka ovat jo lähes täydelliset, mutta tärkeällä hetkellä hän ei pääsekään huippusuoritukseen, kun mentaalipuoli ei pysy kasassa. Tarvitaan “henkisten kalterien katkaisuapua”.

coaching katkaisee henkisiä kaltereita

Olen itse alkutaipaleella koutsauksessa, suoritin omassa valmennuksessamme Minna Rasilan johdolla Coaching Ajokortin äskettäin. Harjoittelen edelleen, paljon on vielä opittavaa ja pohdittavaa. Suurin oivallus minulle on ollut kuuntelemisen tärkeys. Toki olen ennenkin kuunnellut, mutta melkein aina on pitänyt ne omat ajatukset saada väliin sanottua “ennen kuin ne unohtuvat”. Nyt – ainakin koutsaustilanteessa – annan vaikka “pienen taidepaussin” syntyä, jos koutsattava miettii, enkä täytä hiljaista hetkeä omilla ajatuksillani tai yritä täydentää lausetta loppuun. Pyrin toimimaan “tyhjällä päällä”, ilman omaa agendaa.

Toinen oivallus on ollut, että koutsaus antaa lähes rajattomat mahdollisuudet auttaa ympärillä olevia ihmisiä. Ei tarvitse olla kaverin aihepiirin asiantuntija, riittää, että osaa kysyä avoimia kysymyksiä, kuunnella niin, että pyrkii oikeasti ymmärtämään, ja muistaa tarkistaa, onko ymmärtänyt oikein. Ei tarvitse “ohjata” koutsattavaa minnekään suuntaan, hän siinä ratkoo itse solmujaan ja minä vain autan häntä ajattelemaan. Toisaalta: mitä enemmän ymmärrän kaverin työtä ja elämää, sitä paremmilla kysymyksillä osaan auttaa häntä eteenpäin.

Työelämässä business coaching -valmennukset ovat suunnattu lähes poikkeuksetta esimiehille ja johtajille. Tämä on siinä mielessä ymmärrettävää, että valmennukset ovat pitkiä ja usein todella kalliita. – Ei voi ajatella, että yrityksessä tai muussa yhteisössä kaikki osallistuisivat monen opintopisteen koulutukseen. Tällöin vain tämä jalo taito jää harvojen ja valittujen käsiin. – Mitä enemmän olen koutsausta harjoitellut, sitä enemmän näkemykseni siitä, että koutsaustaitoja pitäisi olla kaikilla, on vahvistunut. Ajattelen ihmisen (työ)hyvinvoinnista niin, että se ei jatku aina samanlaisena. Välillä menee todella lujaa, kaikki sujuu ja on mahtava tiimihenki. – Sitten saattaa tulla tasaisen puurtamisen ja leipääntymisen  kausia tai aallonpohja, jolloin vaarana on väsähtää ja kyynistyä, torjua jokin uusi asia, joka vaatisi aluksi enemmän työtä ja ponnistelua. Tällaisissa tilanteissa tarvittaisiin koutsia.

Koutsauksesta on hyötyä ihmisen elämän erilaisissa nivelkohdissa. Kun omat ajatukset ovat solmussa tai ihminen on valinta- tai jopa pattitilanteessa, koutsaus voi auttaa oman suunnan ja tavoitteiden selvittämisessä ja sitten askel askeleelta tavoitetta kohti. Näen, että koutsauksen avulla voitaisiin välttää monta uupumista tai sairauslomaa, jos joku ajoissa istahtaisi kuuntelemaan – ihan loppuun asti – (työ)kaverin tilanteen ja  huolen. Sitten vielä kysyisi niitä tarkentavia kysymyksiä ja auttaisi näin kohti koutsattavan omia tavoitteita. – Ja jos koutsaus olisi yleisesti ja aktiivisesti käytössä, vaikkapa 10-20 minuutin “pikakoutsauksina”, ei ehkä isoja solmuja niin paljoa syntyisikään. Jos koutsaus vertais- ja elämäntaitona kuuluisi meidän kaikkien työkalupakkiin, selviäisimme vähemmin vaurioin elämän kolhuista ja varmasti niitä tähtiäkin syttyisi aina silloin tällöin!

Lisää koutsauksesta meidän kaikkien: nuorten, ikäihmisten, työelämässä olevien, työttömien, maahanmuuttajien, opiskelijoiden, pariskuntien, perheiden… ihan kaikkien elämäntaitona: https://heuristica.fi/coaching-kansalaistaidoksi/

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *